Adenosiinikertymää aivoissa alkaa olla ihan liikaa ja unirytmi heittää härän pyllyä.. Kiitos katekoliamiinit, kiitos. Ei, en ole leijonajahdissa. Istua möllötän pöydän ääressä päivästä toiseen suurimpana motorisena toimintanani kynän söhertely paperia vasten siten, että siihen muodostuisi jonkinlaisia järkeen käypiä hieroglyyfejä, joita myös sanoiksi kutsutaan. Suurin huoleni on, että rannekanavani tukkeutuu.
Viimeisen viikon olen panostanut soveltavien tehtävien tekemiseen kaikkien osa-alueiden, kemian, fysiikan ja biologian kohdalla. Epionen materiaaleissa on loistavat soveltavien tehtävien antimet. Jopa kokonainen kirja on varattu integroitujen lukujen käsittelyyn.
Ei siis ole paljon kerrottavaa läpikäydyistä asioista. Ellette sitten halua kuulla, kuinka sovelsin Beruna ja Pösilöyhtälöitä noin 20 eri tavalla tai kuinka ymmärsin käyttää verenpaineen säätelyssä yhä nasevampia lauseenkäänteitä.
Toki jotain Galenoksen loppujuttuja ollaan käyty.. niinku esim. sellaset "turhat" jutut ku energiatasapaino, hormonitoiminta ja ruoansulatus. No big deal!
No heh. Ehkä niistä tulen väsäämään tänne vielä jotkin tiivistelmät.
Väliaikaitiedotteena voisin ylpeillä simulaatiokokeideni tuloksilla, jotka ainakin omaa itseluottamusani nostivat. Sain ensimmäisestä (helpommasta) simuloidusta pääsykokeesta 67% oikein, kun kokeen keskiarvo oli 54% ja toisesta (vaikeammasta) simuloidusta pääsykokeesta 70% oikein, kun kokeen keskiarvo oli 53%. Mahdollisuudet mulla siis ONNNNNNNNNNNNNNNNNNN, että jopa pääsisin kuin pääsisinkin ehkä mahdollisesti sen mustan viivan yläpuolelle siinä sisäänpäässeiden listalla tänä vuonna!
Thumbs up!
Eniten päänvaivaa mulle simulaatiokokeissa on, yllätys yllätys, aiheuttanut KEMIA !!! Siis kyllä. Soveltavien biokemiallisten tehtävien tekemisessä mulla on ollut jostain syystä nyt ihan älyttömästi ongelmaa, vaikka se juuri pitäisi olla mun vahvinta alaa, koska sitä olen koko vuoden lukenut! Mutta ehkä tässä käy juuri näin. Se mihin luottaa eniten, onkin se akilleen kantapää. Niin en anna käydä tänä vuonna.
Toinen kompastuskivi on aineisto. Sitä en tässä toisessa simulaatiopääsykokeessa ehtinyt lukemaan, niinkuin en ehtinyt viime vuoden pääsykokeissakaan kunnolla! Minun kannattaisi mietiä toimintasuunnitelman muuttamista pääsykokeessa, koska AIKA todella meinaa, eikä vaan meinaa vaan loppuukin kesken.
Olen aikasemmin tehnyt niin, että aloitan fysiikan tehtävillä, siirryn kemian tehtäviin, väännän sitten biologiafilosofoinnit hieroglyyfikynälläni paperille ja vasta sitten tarkastelen aineistoa. Olisi ehkä syytä kääntää kelkka nurin ja aloittaakin aineiston tarkastelusta. Lisäksi biologia ehkä sittenkin kannattaisi ainakin laittaa alkuun vielä siinä vaiheessa, kun kokeen alussa on virkeä. Laskuja jaksaa vääntää väsyneenäkin, mutta biologiassa sitä helposti alkaa jumittaa. Mutta toisaalta fysiikassa ja kemiassa vaaditaan myös niitä nopeita teräviä hoksottimia kokeen aikana, joten enpä nyt sitten tiedä.
Apua!!!
Mutta tiedän, että ei se loppujen lopuksi ole minun käsissäni, pääsenkö sisään vai en. Minä teen parhaani, juoksen itseni maitohapoille tässä tällä viikolla alkavalla loppukirispurtilla, mutta lopullisen päätöksen jätän parempiin käsiin. Tulevaisuudestani kyllä pidetään huolen, se on varma! Mitä kautta se oma tie sitten kulkee, se jää nähtäväksi. Mutta kovat olis toiveet, että pääsisin tänä vuonna sisään. Ja suuret olisivat kiitoslaulut, jos niin kävisi!!!!!!!!!!
I cannot see the future from down here!http://ucdavismagazine.ucdavis.edu/issues/su07/graphics/FuturePower.jpg
1 kommentti:
Olen seurannut pitkään blogiasi. Olen varma, että onnistut! Verrattuna kavereihini jotka pyrkivät lääketieteisiin, olet nähnyt paljon enemmän vaivaa ja teet töitä tietyllä nöyryydellä, mikä on tärkeää. Olen aidosti onnellinen puolestasi. Tseppiä todella viimeiselle viikolle.
Lähetä kommentti